Milton Mashasha

Ntalale-Amabandla ezokholo ahlanganyelane lozulu kuqhutshwa umkhankaso wokulwisana lezidakamizwa kuWard 11 emavinkilini eNtalale.
Lumkhankaso obuqoqwe libandla leEvangelical Lutheran Church in Zimbabwe (ELCZ) ngenjongo yokufundisa lokuxwayisa intsha ngobubi bokusebenzisa izidakamizwa, usekelwa yi Lutheran Development Services (LDS).
Lumkhosi ubukhokhelwa ngumfundisi Levy Ncube Velah oweNtalale Parish ngaphansi kweWestern Diocese.
Ekhuluma lomsakazo kazulu umfundisi uVelah ubike ukuba bahlose ukufundisa uzulu ngobubi obudalwa yizidakamizwa (drug abuse and substance awareness campaign).
“Sithanda ukubonga ukuxhaswa yizakhamizi, inkokheli zomdabu, abazomthetho (ZRP) abezempilakahle, abakhubazekileyo kanye labantwana besikolo kulumkhankaso wokulwisana lokuthatha izidakamizwa.
“Inengi labantwana kulezinsuku sebetholakala bethatha izidakamizwa okuyinto abanye asebephila kuyo, kodwa kubanzima ukuthi sikunanzelele lokho.
“Abanye ngabatshona emavinkilini benatha bethatha okudakayo ngoba bengalakho okokwenza.Yikho thina njengebandla leELCZ sinxusa abasakhulayo ukuthi silazo inhlelo zokubancedisa ukuze basungule amabhizimusi abo amancane bathole okokwenza kulokutshona bethatha izidakamizwa.
“Nxa uleproject proposal buya layo kithi siyikhangele,ngemva kwalokho siyidlulisele phambili ulakho ukuthola usizo.
“Asikhethi ukuthi ungena liphi ibandla,esikufunayo yikuthi intsha ithole okokwenza betshiyane lokuthatha izidakamizwa. Sifuna ukuphakamisa indawo yakithi yeNtalale. Yikho libona sibambene lamanye amabandla lezakhamizi ayisikho kweELCZ kuphela
“Siyacela nxa ekhona umntwana elikwaziyo ukuthi sephila ngezidakamizwa,buyani laye sincedisane,” kubika umfundisi Ncube.
Okhokhela ibandla leGeneral Council Assembly of God umfundisi Adam Moyo ongomunye ophatheke kulumkhankaso uthe balohlupho olukhulu abahlangana lalo njengabafundisi.
“Silohlupho olukhulu esihlangana lalo njengabafundisi ngalesisikhathi njalo silomlandu omkhulu ukulungisisa lokhu.
“Abantwana abanengi sebekhanya bethatha izidakamizwa kodwa ayisibo bodwa abasakhulayo labanye abantu abadala bayatholakala kulesisimo.Kuyadingakala ukuthi laba bantu bathole umfundisi, yikho sacabanga ukuthi kugcono senze umkhankaso ukuze uzulu athole ukufundiswa ngokukhankasa ngoba abanye bakwenza bengananzelelanga ukuthi kuyingozi engakanani lokhu empilweni zabo.
“Okunye esikunanzelelayo yikuthi lenhlonipho isiswelakala ngenxa yezidakamizwa.Yikho sicela ukuba sincedisane ukugoqa lokuqondisa abantwana ngoba isizwe siyatshabalala silahlekelwa yintsha inkokheli zakusasa ngenxa yezidakamizwa,” kutsho uMnu Moyo.
Usobhuku weNtalale koMamsisi uMnu Frank Moyo wethule amazwi akhe kulumkhankaso ebonga abaqoqe lumkhankaso lemfundiso.
“Siyajabula kakhulu ukuthola imfundiso njengabadala labatsha.Siyakhuthaza kakhulu ngoba isikhathi esinengi abantu abadala yibo abanikeza abantwana kumbe ukubathengisela izidakamizwa.
“Kwesinye isikhathi uzathola umuntu omdala esenza udlame emntwaneni, asitshiyaneni lomkhuba wokuhlukumeza abantwana. Asibanikeni ithuba labo,yibo abakhokheli bakusasa, singabulali ikusasa labo.
“Siyacela siyaxwayisana asikhuthazeni abantwana baphume kukho lokhu okudakayo.
“Siyathemba kusukela lamhla kuzakuba lotshitsho ngemva kwemfundiso esiyitholileyo, ikakhulu intsha kayiziphathe itshiyane lokuthatha izidakamizwa,” kubika uMnu Moyo.
Unkosikazi Khotso Ncube oweNtalale owebandla leELCZ ubike ukuba bayajabula ukuhlanganela labadala, abancane, abezempilakahle, abazomthetho kanye lezakhamizi kulumkhankaso.
“Ngithemba ukubambana kwethu kuzaqeda udaba lokuthathwa kwezidakamizwa ngabasakhulayo. Abantwana abasafundi kahle ngezidakamizwa kukanti leyinye intsha isiqeda isikhathi esinengi besemavinkilini bethatha okudakayo bengasebenzi ukulungiselela ikusasa labo.
“Silethemba lumkhankaso uzaphathisa kakhulu intsha incediswa ngabozomthetho,abazali,abezempilakahle kanye lezinye ingatsha ngemva kwalumkhankaso,” kutsho uNkosikazi Ncube.
Umqeqetshisi weNtalale Secondary school uMnu Mgcini Ncube ubike ukuba loluhlelo luzabaphathisa kakhulu kuzifundo zabo.
“Lumkhankaso uzasiphathisa kakhulu thina njengababalisi ekuqhubeni izimfundo zethu ikakhulu kuguidance lecounselling.
“Udaba kwezidakamizwa luyinkinga enkulu,yinkuthazo enhle kakhulu leyi kwabasakhulayo ngoba yibo abathungameli bakusasa.Silethemba amanye amabandla kundawana zonke bazahamba ngalolunyawo ukuze imikhankaso yaloluhlobo ifinyelele kuzozonke indawo hatshi ezikolo kuphela,” kubika uMnu Ncube.
Umgcinisihlalo weELCZ eNtalale ebuya njalo engumphathisigaba esiqintini sakoMavula kuWard 11 uMnu Kelibone Mavula ubike ukuba abasoke bavumela izidakamizwa lapha eNtalale.
“Asisoke savumeza izidakamizwa lapha eNtalale, abasakhulayo siyalibonga ngokukhokhela ngokukhuluma ngokulwisana lokuthatha izidakamizwa.Ungabona umuntu ebuya lezinto ezidakayo esithi asibheme kumbe asinathe ungakuvumeli yazisa abazomthetho.
“Izidakamizwa ziletha ukuxabana ezimulini,udlame,ukulwa kanye lokunye okubi.Nanzelelani ukuthi abasebenzisa izidakamizwa impilo zabo ziphetha njani,yikugula,ukulahlekelwa yimpahla kumbe impilo.
“Yikho sisonke lapha eNtalale sithi hatshi ukuthatha kumbe ukusebenzisa izidakamizwa,ngoba zibulala isigaba zibulala ilizwe,” kubika uMnu Mavula.
Osakhulayo uBhekumuzi Dube uthe siyabonga kakhulu ngalumkhankaso.
” Sifunde okunengi njengentsha kulumkhankaso,ngoba nanko inengi labasakhulayo alisanelisi ukuphila bengathathi okudakayo osekubangele ukuzithwala bebancane, ukugula lokulahlekelwa yimpilo.Ngalokho siyathemba sizafundisa intsha,abangane lezihlobo siphephe kuzidakamizwa sibe yisigaba esitsha esilenhlonipho lokuziphatha kahle,” kubika uMnu Dube.
@ Lesego

